Oon siis tutustunut vähän uusiin ihmisiin, mitä en olis uskonut tapahtuvaksi, mutta yhtä kaikki näin on käynyt ja lauantaisen lappu otsassa -pelin jäljiltä mulla on edelleen punoittava maalarinteippisuikaleen muotoinen läikkä otsassa. Otsatukat hyvät puolet: piilottaa mahdolliset kummalllisuudet otsassa eikä kulmakarvojen nyppimisenkään kanssa ole niin tarkkaa. Kukaan kumminkaan näe, vaikka ne vähän kasvaiskin yhteen.
Oon paitsi lähetellyt työhakemuksia, luuhannut pubeissa ja museohengannut ja käynyt kävelyillä. Minä joka kävelen vain jos on pakko ja erittäin vastentahtoisesti, oon lähtenyt ulos ilman täsmällistä päämäärää, kuunnellut musiikkia ja tassutellut pitkin ja poikin Dublinin katuja - jos ihan tarkkoja ollaan, niin oon aika tiiviisti pysynyt keskustassa ja joen eteläpuolella. Mutta vallan vapaaehtoisesti!
Löysin raejuustoa täältä! Viime kerralla en löytänyt sitä mistään, nyt sitä yhtäkkiä sitten onkin, mutta ensimmäisen kerran kun Tescon raejuustoa maistoin, niin ei se kyllä hyvää ollut. Söin kumminkin, ostin lisää ja nyt voi olla, että oon repsahtanut oikeen kunnolla. Mutta 300 gramman purkki maksaa 85 senttiä, Suomessa sata grammaa vähemmän maksaa melkein euron enemmän. Piti harkita uudestaan maitotuotteiden käyttöä, ihan huomaamatta en oo niitä edes tullut ostaneeksi, mutta nyt on ongelma ton raejuuston kanssa. Joku vois keksiä soijaraejuuston? No hyi, se nyt takuuvarmasti olis pahaa. En oo unohtanut sitä erhettä, jonka tein ostaessani sitä juustontapaista ei-juustoa, hyhhyh.
Nyt kun tässä Temple Barin ytimessä sijaitsen ja väistämättä sitä kuljen edestakaisin ja ristiinrastiin, niin en jää paitsi minkäänlaisista aktiviteeteistä, joita täällä harrastetaan. Lauantaina oli oikein lava pystytetty, kaikkialla parveili joukkioita samanlaisissa puvuissa, ne olivat varmaan jotakin yhdentoista ja kolmentoista välillä, suurin osa tyttöjä. Niin, siellä lavalla sitten tanssivat sitä kammottavaa irlantilaista rivitanssia, mikään ei oo niin karmivaa kuin se! En voi sille mitään, tulee vaan automaattinen paniikkireaktio moisesta, se näyttää niin luonnottomalta. Ei oo sanoja kuvaamaan, kuinka hirvittävää se on.
Toinen, vähemmän karmiva esitys oli sunnuntaina ja se sisälsi säkkipillinsoittoa. Siinä kilteissänsä soittelivat, royal jotain jotain olivat nimeltään, ja sitten niillä oli jotain keppejä, joissa oli tupsut ja niitä heiluttelivat. Jostain syystä tuli mieleen se, kuinka Suomen Turku julistaa joulurauhan ja sielläkin on se soittokunta äänessä. Äitini olis varmaan ollut niistä ihan innoissaan, niistä säkkipilliläisistä.
Temple Barin yössäkin tullut käytyä, perjantaina eksyin johonkin klubille tai mihin lie yökerhomaiseen parin brittitytön kanssa samasta huoneesta ja kun ne kysyivät, tahdonko lähteä mukaan parille, en osannut aavistaa minne päädyn (muistutti jollain tavalla Fredan Tivolia). Ne olivat mukavia tyttöjä, mutta vähän liian turhamaisia mulle, ne esimerkiks kävivät häkellyttävän pitkän keskustelun, pitäiskö laittaa korot vai ei, ja tulivat siihen tulokseen että ei, mutta jos kaikilla muillakin on, niin ne tulevat takaisin vaihtamaan kenkiä. Itse en ole kaikkina päivinä edes vaivautunut kampaamaan hiuksiani ja pitänyt samaa villapaitaa nyt viikon päivät enkä aio luopua siitä, koska se on lämmin ja mukava ja helppo ratkaisu joka toimii joka päivä yhtä hyvin! Totisesti sen neljän euron väärti, jonka siitä kirppiksellä maksoin.
Yks juttu vielä: kerroinko feissareista? Noloa jos kirjoitin niistä jo, en muista, en varmaan? Niitä nyt kumminkin on ihan joka puolella ja ne käyvät aina mun kimppuuni. Ensimmäinen ihmiskontakti koko Dublinissa oli mikäs muu kuin Amnestyn feissari, joka syöksyi mun luokse sinä silmänräpäyksenä, kun astuin ulos bussista O'Connell Streetillä. Niitä vaan on täällä joka kulmassa ja korttelissa, ja koska haluan olla ystävällinen, jään aina niiden kanssa jutustelemaan ja nyt tää on mennyt niin pitkälle, että tiedän pari nimeltä jo.
Hootana muuten että mua ärsyttää yks työnhakusivusto, toplanguagejobs.ie, muuten se on tosi hyvä, mutta oon perjantaista saakka yrittänyt ladata mun uutta CV:tä sinne. En oo onnistunut. Mitä helvettiä, mistä kenkä nyt muka puristaa, jumalauta, ei oikein työnhaku etene tällä tavalla, ei etene ei! Onks se toi sivusto, mun kone vai kenties onneton wifi jonka tähden mikään ei onnistu? Miks tää on aina tätä sähkölaitteiden kanssa?
Tykkään mun uudesta puhelimesta, siinä on kammera! Valitettavasti oon yhtä onneton kuvaaja kuin ennenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti